6.5.2017

Kesä porsaat kotiin ajaa..

Tosiaan, talavi on lusittu ja lauman tytöt on haettu kotiin safaritöistään. Kesä painaa päälle ja rekikoirat aloittaa kesälomansa. Paitsi jos on vieläki yöpakkasia ja järvissä metrin jäät ♥ Kyllä se mulle vaan passaa! Ötökät ja sihiliskot pysyvät vaan piiloissaan. 

Akkoilla on ollut siellä Lapin kaerassa meleko kylymätkin oltavat, uudenvuoden tienoilla kävi jopa meillä tämmönen rapsakka -41 pakkanen  - Inarista muutamia asteita enemmän. Eipä sillä, nuo karvaperseet kyllä pärjää.



Taiga sai siellä hienoja uusia lempinimiä, mm. rälläkkä ja papatti. Kotiutuessa se on taas Pampula xD Kuvassa veljensä Kroisos Pennonen. Parhaat painikaverit 4-evö. Jospa se nimi Papatti on muotoutunut veljensä Dynamiitin seurassa. Taiga on vehkeetön malli, joten poikatarhassakin sai rälliä vailla minkäänlaisia yh-äidin pelkoja. 



Venus on ollu vieraiden vastaanottajana sekä vakiokalustoon kuuluvana pyörämallin koerana. Ollut opettamassa myös nuoria. Keenu kun ei ole mikään villikilli, ei pure liinoja eikä riehu muutenkaan - paitsi jos ei pääse safarille mukaan. Sillon palaa muorilla käpy, kastuu tuluppa ja motti menöö jumiin. MINÄ HALUON KANS!!!!!!




Mukavia muistoja on Alpha Polariksen asiakkaat laittaneet Instagramiin, tietysti hästäk alphapolarisadventures. Venus päässyt sinnekin!



Tämä kuva erityisesti mieleeni. Venus ja Koda on olleet hyvä pari niin valjakossakin, mutta myös turistien kanssa poseeraamisessa :) Voen vaan kuvitella mitenkä Venus on tämän pestin ottanut vastaan, onnellisena kun joku rakastaa ja raapii. Muuan turisteista oli jonkun hullun suomalaisen yllyttämänä nostanut Venuksen syliin, sillon oli muorilla vetänyt silmiä kieroon että tämä on ihanaa!



Koeranhakureissulle kuului olennaisesti myös kettulakin tuuletus valjakkokyydillä. Taidettiin samalla päästä myös jonkunlaisiin kuviin mikä esittää mainosta... ;) Souseli ja Sasta kärkenä, Luna ja Taiga pyörässä.



Venus oli ikionnellinen kun mamman kainaloon pääsi. Kieli meni heti ensikättelyssä nenän kautta poskionteloihin ja sieltä nieluun. Oli ihana kaapata tuo koiranperkele syliin ja puristaa sitä niin että pierukin pääsi. Neljä kuukautta. Vaikkei aikana ole pitkä, mutta loppuviikot alkoi olla mahanpohjassa kuplivaa jännitystä. Vai oliko se se noro....



Taigan reaktio oli kans mellevä. Astuttiin autosta ulos, kuuli varmasti äänen mutta ei reagoinu sen koommin. Varmaan ajattelin että taas joku vierasta murretta puhuva turisti, hymyile ja koeta olla kiltisti. Van sitteku mentiin ihan verkon vierelle ja kaikki kakskymmentä nakkia tarhaan sisälle ja nokatkin (mullei oo mutanttikäsiä, isäntäkin oli mukana), alako karmea kurnutus. Tarhaan sisälle ja siitäpä se tuttu riemurepeily alkoi. Isäntä oli epäillyt jo tovin että koirat ei varmasti enää tunnista meitä eikä niillä oo enää niiden omituisia tapojaan. Taigalla ollu penikasta asti tyylinä ottaa korvaa ja nenää hampaijen väliin. Nyt sillä kiirettä piisasi kun koitti vuorotellen tulla minun luo ja siitä sännätä isännän harteille ja tassulla läpsimään. Kylläpä oli pikkumuorikin onnessaan! En siitä tiiä, kummalla oli parempi mieli, koeralla vai miehellä ♥

Lähipiiri on kans ollut vakavasti sitämieltä että neljän kuukauden ero ja kotoa poissaolo on myrkkyä, eikä koira enää tunne saatika muista paikkoja. Tämän kuvan minä näytän kaikille niille jotka kehtovaa epäillä. Taiga ekana iltana kotona, kävi hakemassa hyväksi nyljäämänsä hirven lelulootasta ja paineli sen kanssa sohvalle. Nyt on hyvä, tuumasi Taiga.



Kaikenkaikkiaan tämä talvi on ollut omassa henkilökohtaisessa elämässä niin kiireinen, että lauman puolittuessa ja virkeimpien poissaollessa - on elo helpottunut huomattavasti. Meillä on siis tehty kotona sisäremonttia, töiden päätteeksi iltaisin. Illat on olleet niin kiireisiä ettei kerrassa ole kerennyt koiria juoksuttamaan. Kotiin jäi nuo papparaiset Kurko ja Dimmu. Niille piisaa kun illalla kiertää tuon 2km lenkin, että saavat päivän uutiset lukea kusen ja paskan muodossa.

Kiitos tästä mahdollisuudesta Elina, oli mukava palvelus puolin ja toisin. Akat pääsi oikeisiin töihin ja akka kotona pääsi remppatöihin ;) Kauden päätösbileet oli suorastaan muistamattomat!

Tästä kaikesta kiittäen, Papantti ja äeteensä Ensyömatikkaa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän terveisie, niistä myö tykätään!