27.12.2013

Kuivamuonaongelma ja pikakatsaus Skorppareiden arkeen

Joulu oli ja meni. Lumet tuli ja melkeen meni. Rekikelit oli ja meni. Pitkän kaavan Kaijan kaljamat ja Liisan liukkaat.. Siispä, ei ole paljon päästy ajamaan saatika reenimään, metässä on käyty rälläämässä kun maastossa pääsy on vaikeampaa paksun ja takkalan lumen takia. Nyt kyllä vesisateen ja pikkupakkasen jälkeen hanki on petollinen, repii tassut ja nilkat auki.. Siispä olemmekin harrastaneet sisäurheilua, aivojumppaa ja peliä että kuka nukkuu pisimmät päiväunet... :/

Ritalla ei tee tiukkaakaan hourata päivät pitkät sohvalla, onhan se sentään kovan iän mummeli ja eläkeläinen. Saunaan sillä siltiki aina haluttaa. Mokomakin lauteiden valtaaja.



Kurkosta näkee ehken eniten nämä tylsät ajat, se kantelee leikkejänsä nakeltavaksi ja vaeltaa pitkin taloa. Sen kanssa on naksuteltu temppuja, muisteltu tokojuttuja ja otettu pidemmän kaavan paikkamakuita. Sekä otettu piparkakkuhaaste vastaan ja onnistuttu siinä! Kuvaa ei ikävä kyllä ole, se asia täytynee korjata pikimiten :)



Venus ottaa myös rennosti, sen kanssa on mukava liikkua maastossa kun sitä äärettömästi kiinnostaa minun taskussa majailevat lihapullat - joten se on hyvin kuulolla. Sillä on pieni reikä varpaanvälissä, jompikumpi pojista ollut asialla :// Tamminäyttelyihin ilmoitettu, ja AVOIMEEN LUOKKAAN!!!! Miettikää nyt, vastahan se oli junnuissa.. No, toivottavasti ens vuonna sitte käyttöluokassa ;)



Dimmun mielestä tämmöset tylsät ja liukkaat kelit ovat vaan hyvä asia, silloin voi viettää paljon aikaa ihmistensä (lue; isäntänsä) huomassa, nukkua tursottaa nokka hännän sisässä. Ei tarvitse pelätä pihalla loikkivia pörröisiä naskalihammasoravia, saatika naapurin kilpparin väristä kissaa!



Meillä oli tänäiltana korvanpesuilta. Tai siis Venuksella oli, ja voikin noin hintelästä nartusta lähteä niin paljon tahdonvoimaa että ei ihan yksinään saanut pidettyä ja korvia putsattua! Toki syynä sekin, että nyt meillä syödään RC Medium Sensible Adultia, joka muuten passandeerustaa tosi hyvin koirille (myös näille pierupusseille), mutta nuorimman neitokaisen korvista löytyy aina vaan rölli. Ehdotuksia, mieluusti maissiton ja soijaton kuivamuona aktiivisille koirille, hyväksi tueksi raakaruualle??



Ritan mielestä korvien puhdistus on noloa.



Niin ja onhan meillä jossain muodossa talvi, nimittäin koirilla on tosi muhkeet sukset.


Tämmöiset pikapäivityskuulumiset meiltä, kuivamuonaehdotuksia ja kokemuksia otan mielelläni vastaan :) 

Mukavaa loppuvuotta, ollaan rohkeita rakettien paukkuessa ja syödään nakkeja!


1.12.2013

Suksitaan suolla!

Kirjaimellisesti. Käytiin semmosella paekalla ajamassa kuin Suksisuo. Kepomiehen kotitalon lähistöllä, meidänkään mökille ei matkaa juuri mitään :) 

Kepolaiset, iso ja pieni kumpikin, ajoivat jonkun matkaa edellä kelkalla. Hyvää reeniä kelkasta, käyttökoetta silmälläpitäen ;) Samalla turvasivat edustan notta onko metän elukoita, tai jotain muuta mistä urhea pikku tiimini ei seleviäis! Sitten äijät poikkesivat omia reittejänsä ajelemaan, myö jatkettiin tätä Salonharjuntien nielemistä.



Matkan pituutta ei ollu missän vaiheessa tiedossa, mutta osasin kuitenni lukea koiria sen verran että käännyttiin ennenku alkoi uupumus painaa. Ura oli pehmyt, lunta apauttia 30 senttiä, keli oli lauhtumaan päin, joten juokseminen oli raskasta.

Retkikartastoa hyväksikäyttäen mitattiin reissun pituudeksi piirua vajaa 5km - joista kaks oli aurattua autotietä, ja loput tuota upottavaa pehmouraa. Sai kyllä olla ylypeä, Kurkokin jopa VETI. Kuun asento liene ollu hyvä... :D Siskan mukanaolo myös varmisti jouhevan eteenpäinmenon, vaikka tuota riistanhimoista kajaalikorvaa välillä piti komentaa pois ojista tai jälkiä nuuskimasta. Mukavasti oli alussa ja lopussa reissua helppoa tietä mitä juosta, melkeen niinkö alku- ja loppuverkat :)

Venus juoksi koko matkan keulassa, Dimmu ja Siska vuorotellen. Siska kuitenkin toteutti tämän pehmouran etenemisen paremmin, Dimmu taas käännöksissä veti pitemmän korren. Venus toivottavasti otti hyvin paljon mallia opettajapojista. Kurkon paikallaoloa se vois myös matkia, ja pysähtymistä..... ;)



Kepolainen näki ekan kerran konkreettisesti kun koirat tekee töitä, muulloin me on vaan pingottu mahanalus jalkoja täynnä helpoilla urilla. Tykkäsi :) Tietääpä ainaki että joutuu lähtemään useamminkin yhdistetylle rekikoirailu-kelkkailu-mönkkäröinti-makkaranpaistoreissulle..... Heee!


Tuo minun Björkis, ei sitä oo tehty muualle ku tampatulle uralle. Tai sitte alla sais olla mehtäsukset, pitkät ja leveät! Tahtoi keulia koko reki, varmaan ollu vittumainen vedettävä.. Semmonen oli meidän eka rekireissu, tästä ei voi muutaku  jatkaa hymyssä suin.

Joko sinä lukija olet kerenny nauttia koiriesi kanssa lumesta? :)