Vötkypäevä vol stiljoona..

Harvoin näin vötkyilevää päivää on ollu. Nyt sitte vöhnittiin ihan urakalla. Ja ihan koko porukalla! Kurko tuli heti aamusta nukkumaan sänkyyn ja kylkeen kiinni - niinku ei saakeli ois jo tarpeeksi kuuma ilman tuota arktista rekikoiralämmitintä.... :D Sama tahti jatkui sitten sohvalla:

Ruokaa tehdessä mulla olikin sitte hiljaiset rikkaimurit koko ajan vartiossa:

Eikö se ruoka jo valamistu, poijjat kirjaimellisesti nokkaunilla:

Kupuravittu! Sen jäläkeen on hyvä vähän ottaa lepiä:

Kukin tyylillään tottakait.. 

Viepperhauta lähestyy ja kylläpä piru vie jännittää jo! Tänäpäivänä sen verran sain aikaseksi että kävin talkoohommina tekemässä palkintoja ja syömässä lonkkakakkua ;) Kiitos Kaija ja Ippa sekavasta seurastanne!

Ja jospa minä jaksasin ahkerammin päivitellä tätäki paikkaa, mukavasti noussu kävijämääräkin :)

Kohta toivottavasti jaksan jatkaa koiratarvike-inventaariota ja sen jälkeistä kauppaus-operaatiota. Lisäilen ehkäpä tännekki sitte kaikennäköstä sälää, sikäli mikäli raaskin mistään kuitenkaa luopua... :D

Saasteinen kuvapostaus.

Ihan vain ihmisiä kiusatakseni, tiedän, olen inhottava ;))

Kurko oli kekseliäs heti alusta alkaen. Liekkö tässäkin kuvassa ottamassa hatzeja minun aamutossuista, että nukahtais äkempää.... ;)

Dimmu ihan varppina suunnistamassa äeteen kainaloon - mami ei saa jättää !!

Mahtoiko tämä duppunen tietää vielä mittää maailmasta, muutakuin äiti on ihku <3

Pumpulituppo ekaa päivää uudessa kodissa :)

Ruskeapää, keppiä metsästäää!

Pikkuset siinä, voe hyvän tähen että eipä nuita kuvia ottaessa tienny että miten se elämä meitä riepottelloo ja että millaisia eläimellisiä tukipylväitä noista minulle tuli. Kyllä se vaan sitä on, unconditional love <3

Kas kummaa, itse kurkkupurkki taas jalka ojossa menossa kohti maailman tuulia :)

Tässä teille vielä hyvinhuonolaatuinen videonpätkis ikkupikkusesta Kurkosta <3

Katsokaa pienenpieniDimmu-video tästä!

Sitten hieman vähemmän siirappia valuva ilmoitusasia, Suomussalmen Ämmänsaareen saapuu tämän viikon loppupuolella erikoislähetys: JOHANNA LAHTINEN ♥

Niin, ja rakkaat bloginlukijat, launtaina viimestään uusi postaus siitä, kuinka komeasti penkinalle hurahti minun ja Kurko osallistuminen tottelevaisuusnäytökseen tapahtumassa Viepperhauta! Toivottavasti palllljon pallllljon kuvia, ja hyvässä lykyssä myös videota :)

Canistempuksen kirjottaminen on hiukkasen jääny, ajattelin taas ruveta sitä täyttelemään kun löysin sen vihdoin tuolta muuttosekasorto-tavaroiden seasta :) Kurkon kanssa jättävät liikkeet sanonko mitenpäin menee, että siinä ainaki heti iso korjauksen puute. Pitkät pätkät seuraamista myös hakusessa, siihenkin on panostettava enempi.

Kohta alkaa heinäkuu taittua elokuulle, ja sittepä sitä ollaankin jo tiedättekö missä??????? Kaikki muuta valjakkokoirailijat tietää - for sure ;)))

Isoveli, sinä et varmasti näitä tekstejä ole lukemassa, mutta jos olet (joka olisi melekonen ihme) niin voisitko tehä sen rollaattorin syksyksi????? Sille ois vähintäänkin tarvetta, ki-toos!

Tarkoituksena uusata ihan ne oikeat kotisivutkin, kunhan vaan saan aikaseksi hommata tiedostot ja ohjelman tähän uudelle läppärille.... 3:)

See ya later - alligator, for a while - crocodile!

Let's paljastetaan vauva :)

Olipahan taas kerran, van eipä ollukkaa toista kertaa! Nimittäin reissua muikkukukkolandiaan kahtomaan pikkusia vattutassuja. Lämpöasteet kipusi ainaki satoihin ellei tuhansiin asteisiin, autossa oli niin kuuma että oesi oikeesti voinu vaikka sulaa :D

Kyllähän se tunnosti matka menevän hittaasti, ku vänkärin paikkaa pidin koko matkan - perskules! Ja muutenni, ku piti outtaa niin kovasti näkemäänsä. Noh, pienten pysähdysten jäläkeen lopussaki oltiin perillä, siellä missä kamalan kauhea aussielauma vyöryy ovikellon tavoin tärykalvojesi ylitse. No ei vaiskaa, aussiet sieltä tuli heti morjestamaan näitä kummallisia kulkureita. Käpsyttelin sitte pihan pentuaitaukselle ja siellähä oli saakeli perhoskorvie! Eiiii, missä pennut papi papi papiii!! Heinin kääpilöt sai mennä pile-corollaan outtamaan siksi aikaa ku yks muuan ilikeä ihminen toi sylillisen pentuja vaivihkaa ulos. Eipä siinä muu auttanu ku ottaa heti vauvat käsittelyyn... : )))) Olipa outo pittää kolmeviikkosta penneliä käsivarsilla, viimeisestä pennunmulukkausreissusta on jo kaksi vuotta...

Aikani siinä vauvoja pyörittelin, pidin niitä milloinki vatunsyöjinä, kameralaukun täytteenä, makoisana välipalana, valokuvamallina ja sitte kuitenni loppuusa sylivauvoina <3 Narttuahan sitä oltiin tultu kattomaan, velloin ja pyörittelin kumpaakin tyttöä, mutta alusta asti tämä "West"-narttu oli se mikä kolautti jo kuvista, niin se kolautti vielä uudestaan. Toinen vaaleampi tyty oli kans kovin sievä ikku-pittu-plinsessa, mutta tämä minun suosikki oli vähä semmonen rebel yell-rämäpää-rokkari-mimmi. Siitä mie tykkään, se on miu mau mukkaa!

Tuo yhistelmä tuli vähä niinku puun takaa, ja tarttuin heti ajatuksensyrjästä kiinni kun pentupuheet tuli aivolohkoista kielenpäälle ja sitä kautta sanoina ulos suusta. Emoa olenkin jo toisella silmällä ihaillut pitemmän aikaa, ja emon sukutaulua varsinkin, hemmetin hienoja sippejä! Isistä nyt puhumattakaan. Vaikka emo olikin nyt vähän kuumissaan ja kesään vittuuntunut, oli se silti sievä ja lutuinen mamma :) ketäpä ei nämä nahkanpolttamisilmat veetuttais....

Eilen sitte soi puhelin, ja ensimmäinen kunnollinen lause taisi olla jokseenkin näin; Valitettavasti tais käydä sillätavalla että....(tähän väliin pieni nielaisu ja sydämenponppaus).....länkkäri tulee sumppisalmelle! " JEEEEEEEEEEE JOUJOUJOJ YUUUUUUU HJEEEEEEEE"

Taisin ottaa parit PIENET iloiset pyrähdykset pitkin känppää, ja heti vauva kaikille muillekki esille. :D

No, tässäpä se tulee: Winter Chaos Flame of the West a.k.a Venus

Vajaa kuukausi, niin pikkuneiti käydään hakemassa kotiin.. Sitä ennen pieniä järjestelyjä tänne sisälle, ja toivonmukaan uudet aitaustarvikkeet ois hankittuna.. Saa sitte sekä Kurko että vauva kasvaessaan muuttaa ulos, ei tarvitse Dimmunkaan olla riimun nokassa :)

Merkkipäevällinen!

Niin se vaan aika vierii, ja tuo pikku-iivari Herra Herkkänahkainen täyttää posautti komeat kaks vuotta! Eritoten ylypeä emäntä on poijjasta, se juoksi viime kauden aina mahdollisuuksien mukaan kärkipaikalla - yksin :) Tainnut äitiltään tulla tuo pääkoppa, että pärjää omin avuin pääkallopaikalla noinkin nuorena :)

Kaikennäköstä estettä - anteeksi hidastetta on ollut näidenkin polkujen varrella. Millon ollut mitäkin haaveria ja hommelia ollut, mutta silti poeka on vaan jaksanu porskuttaa. Kaikkea koiran lopettamisesta, eläinrääkkäys-syytöksiin on koettu, ah miten niin ihana koiraväki...?! Meitähän ei yksi puuttuva varvas ole pysäyttäny, paremminkin sen puuttuminen on hionu meistä melkoisen porukan :)

Osaako sinun ahmattis tämmöstä? ;)

Saapi sitä olla koiran kasvattajallekin kiitollinen, kun tämmösen paketin uskalsi luottaa tänne Kainuun synkkääkin synkempiin mehtiin - kiitos siitä! Jos ei ois Dimmua, ei ois elämässäkään oikeen mitään jännittävää (kuten pikkuisen maistelua sohvaa ja sen semmoista ).. Vaikka kaikkea on syöty ja tuhottu, ei sitä lurkkukorvaa voi vihata saatika olla sille hetkellisestikään vihanen ku se iltauutisten maissa pyytää lupaa tulla sohvalle, solmiutuu kiepille ja tunkee nokan kainaloon <3 Nukkusi varmasti peiton allakin, mikäli lämpötilat antais myöten. Hyvin sillä onnistuu pää tyynyllä-nukkuminen.. hih!

Kurkokin osaa!

Ensi kautta odotellessa, ja pidempiä rekiuria Dimmu the Punpu kärjessä! Toivotaan että muutamien viikkojen päästä laumaan muuttaa pienenpieni vetokoira-nassikka, siitä sitten liputetaan joko pyöräkoiraa Kurkon viereen, tai jopa parijohtoon tuon herkkiksen kanssa, vielä mitäään sen suurempaa vauvasta paljastamatta ;) Pidetään hulluja siis jännityksessä ;)

Kiitokset kaikille meidän matkaa tukeneille, valjakossa käyneille vieraileville tähdille, hoitotädeille ja -sedille!